Naisten kilpaurheilu oli harvinaista vielä 1920-luvulla. Kansallispeli on ollut uranuurtaja naisten urheilussa ja etenkin palloilulajeissa. Naispesäpallon käynnistämisessä oli pesäpallon erikoisseuroilla suuri merkitys. Myös oppikouluilla on vahva rooli, monet ensimmäiset naisjoukkueet oli koottu oppikoulujen joukkueiden pelaajista.
Naisten ensimmäiset seurojen väliset pesäpallo-ottelut alkoivat vuonna 1926 Helsingin Kaisaniemen kentällä Helsingin Pallonlyöjien toimesta. Alussa kilpakumppaneina olivat naapuriseura Pallo-Toverit ja Lahden Mailaveikot.
Pesäpallon ensimmäinen naisten valtakunnallinen pesäpalloturnaus oli vuonna 1929 Helsingin Töölön pallokentällä. Turnaus järjestettiin valtakunnallisten naisten voimistelujuhlien yhteydessä.
Pesäpallo kuului vapaaehtoisen Lotta Svärd maanpuolustusjärjestön liikuntakasvatusohjelmaan ja pallonlyönti levisi myös tämän järjestön kautta.
Helsingin yliopiston opiskelijat olivat 1920- ja 1930-luvuilla kansallispelin lipunkantajia. Yliopiston pesäpallosarjoissa oli osakuntien naisten joukkueille oma sarja.
Pesäpallon naisten Suomen mestaruuskilpailut käynnistyivät vuonna 1931. Ensimmäisen pesäpallon naisten mestaruuden voitti Lahden Mailaveikot, kun se kukisti loppuottelussa vieraskentällä Viipurin Pallonlyöjät. Puna-Mustien syntyy merkittävästi vaikuttanut Viipurin Pallonlyöjät, voitti naisten mestaruuden vuonna 1934.
Helsingin Pallonlyöjät voitti vuonna 1932 Helsinkiin ensimmäisen naisten mestaruuden. Tämän jälkeen Helsinkiin tuli useita kymmeniä naisten mestaruuksia ja mitaleja. Vuonna 1932 perustettiin myös ensimmäinen naisten pesäpallon erikoisseura Helsingin Mailatytöt.
Helsinki hallitsi naispesäpalloa kymmeniä vuosia
Helsinkiläinen Katajanokan Haukkojen naisten joukkue voitti keltapaidoille neljä Suomen mestaruutta vuosina 1938, 1939, 1940 ja 1946.
Puna-Mustat toimi sotien jälkeen pari vuotta nimellä ”Hukat”. Hukkien joukkue voitti vuonna 1947 Helsingin Hesperian pesäpallokentällä Suomen Suurkisojen naisten pesäpallomestaruuden.
Vuonna 1950 käynnistyi helsinkiläisen pesäpallon erikoiseuran Pallo-Tovereiden voittokulku naisten pesäpallossa. Oranssipaidat voittivat tuolloin seuralle ensimmäisen naisten mestaruuden. Pallo-Toverit ovat keränneet palkintokaappiinsa yhteensä 12 naisten mestaruutta. Noiden mestaruusjoukkueen huoltajalla ja pelinjohtajalla Esko ”Eko” Salmisella on vuosilta 1950–1966 yhteensä 17 peräkkäistä naisten SM-mitalia pelinjohtajana. Voimisteluopettaja Salminen seurasi tarkasti koulujen tyttöjoukkueiden otteluita ja sai monet jatkamaan pesäpalloa Pallo-Tovereiden seurajoukkueessa. Joukkueen ulkopuoliset pelinjohtajat olivat ensin naisjoukkueissa ja yleistyivät miesjoukkueissa vasta 1950-luvun lopulla.
Naisten ja tyttöjen valtakunnallinen leiritoiminta käynnistyy 1950-luvun alussa Kuortaneen Urheiluopistolla. Tämä kehitti omalta osaltaan naispesäpalloa.
Naisten sarjamuotoinen Suomen mestaruuskilpailu käynnistyi vuonna 1955. Sitä ennen mestaruus oli ratkaistu karsinnoilla ja cup-muotoisessa kilpailussa.
Puna-Mustat naispesäpallon huipulla
Vuonna 1960 Työväen Mailapojat nappasi itselleen Suomen ja Helsingin naispesäpallon valtikan. ”Tempo” on voittanut yhteensä seitsemän pesäpallon naisten Suomen mestaruutta, niistä viimeisin tuli vuonna 1973.
Valtakunnallinen seurojen tyttöjen kilpailutoiminta alkoi pesäpalloleireillä 1960-luvulla.
Tyttöjen valtakunnallinen pesäpallon oppikoulucup käynnistyi vuonna 1962.
Ensimmäinen naisten Itä-Länsi ottelu pelattiin vuonna 1961. Vastaava miesten arvo-ottelun oli käynnistynyt jo vuonna 1932.
Puna-Mustien naispesäpallo sai vauhtia 1960-luvun alussa, sitä ennen naiset olivat pelanneet Helsingin piirin sarjoissa vaihtelevalla menestyksellä. Vuonna 1961 Puna-Mustien naisten joukkue oli mukana mestaruussarjakarsinnoissa, mutta pääsarjapaikka jäi vielä haaveeksi.
Vuonna 1962 Puna-Mustilla oli kaksi naisjoukkuetta. Ykkönen päätyi suomensarjassa tasapisteisiin Hyvinkään Tahkon kanssa. Nousupaikka ratkaistiin puolueettomalla kentällä Keravalla ja Puna-Mustat voitti Tahkon juoksuin 17–5 ja lunasti näin pääsarjapaikan.
Puna-Mustien naisten joukkue voitti vuosina 1964–1977 yhteensä 14 peräkkäistä SM-mitalia. Suomen mestaruus voitettiin PuMun nimiin vuosina 1970, 1972, 1974, 1975 ja 1976.
Valtakunnallisesti naispesäpallon kasvu käynnistyi 1970-luvun lopulla ja vauhtiin se pääsi 1980-luvulla. Tänä päivänä katsojamäärien mukaan vauhdikas naisten Superpesis on Suomen suosituin naisten palloilusarja.
Itä-Helsingissä toimiva Roihu on tänään pääkaupunkiseudun naispesäpallon lipunkantaja. Roihu kerää Superpesiksen kotiotteluihin Roihuvuoreen hienoja yleisömääriä.
Kirjoittanut Pekka Jyrkiäinen
Mestareiden paluu -peli 6.8. klo 18.00 Meilahdessa
Puna-Mustat kohtaa Meilahden pesäpallostadionilla miesten Ykköspesiksen ottelussa keskiviikkona 6.8. kello 18.00 Kankaanpään mailan. Ottelun teemana on Mestareiden paluu. Tervetuloa seuraamaan peliä!
