Puna-Mustat kohtaa Meilahden pesäpallostadionilla miesten Ykköspesiksen ottelussa sunnuntaina 29.6. kello 15.00 kuopiolaisen Puijon Pesiksen. Ottelun teemana on karjalaisuus. Meilahden kentällä on esillä näyttely luovutetun Karjalan ja Viipurin pesäpallon historiasta 1920- ja 1930-luvuilta.
Puna-Mustien tausta ja dramaattinen syntyhistoria liittyy vahvasti Karjalaan. Seuran perustivat vuonna 1941 talvisodan jälkeen Helsinkiin muuttaneet viipurilaiset ja muut luovutetun Karjalan evakot. Kotipaikkansa menettäneet karjalaiset halusivat jatkaa pesäpalloharrastusta omassa pesäpallon erikoisseurassa.
Uusi seura sai nimensä 1930-luvulla miesten pesäpallon pääsarjassa pelanneen Viipurin Pallonlyöjien lempinimestä ”Viipurin punamustat”, nimi tuli VPL:n käyttämästä punamustasta peliasusta. Puna-Mustien alkuperäisestä pesäpalloa muistuttavasta pyöreästä punamustasta tunnuksesta löytyvät Karjalan vaakunasta tutut toisiaan vastaan iskevät miekka ja sapeli.
Puna-Mustat sai heti perustamisvuonna 1941 sarjapaikan miesten pääsarjaan eli Suursarjaan. Puna-Mustien katsottiin jatkavan Suursarjassa vuonna 1939 pelanneiden sodassa kotipaikkansa menettäneiden Viipurin Kisa-Veikkojen ja Enson Kisailijoiden toimintaa.
Puna-Mustien alkuvuosikymmeninä 1940- ja 1950-luvuilla seuran jäsenten juuret olivat Viipurissa ja luovutetussa Karjalassa. Tänä päivänä Puna-Mustat on vahvasti stadilainen seura. Monella pääkaupunkiseudulla asuvalla on juuret muualla Suomessa tai ulkomailla. Puna-Mustat tarjoaa edelleen monelle pääkaupunkiseudulle muuttaville kansallispelin ystäville uuden turvallisen kotipesän ja ympäristön kotiutua uuteen kotikaupunkiin tutun oman harrastuksen parissa.
Vuonna 1926 perustettu ja ensi vuonna sata vuotta täyttävä Viipurin Pallonlyöjät voitti pesäpallon miesten Suomen mestaruuden vuonna 1928 ja naisten mestaruuden vuonna 1932.
Vastaavasti Puna-Mustat on voittanut miesten mestaruuden kerran vuonna 1973 ja viisi naisten mestaruutta 1970-luvulla.
